KRITIIKKI. Katalin Miklossy, Demokratian rappio. Unkarin tiellä tulevaisuuteen? Tammi 2024. 239 sivua.
Katalin Miklossy on poliittisen historian dosentti ja itäisen Euroopan tutkija Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut erittäin kiinnostavan kirjan synnyinmaastaan Unkarista. Siinä hän käy läpi, kuinka Victor Orban ja hänen puolueensa Fidesz ovat vaivihkaa rapauttaneet pustan demokratian. Ilmiö uhkaa levitä myös muualle Eurooppaan. Populismi ja äärioikeiston nousu ravistelevat länsimaisen kansanvallan rakenteita.
Teoksen avaa sitaatti Victor Orbanilta: ”30 vuotta sitten uskoimme, että Eurooppa on meidän tulevaisuutemme, tänä päivänä me tiedämme, että me olemme Euroopan tulevaisuus.”
Miten kaikki on päässyt tapahtumaan, vaikka Euroopan unionin jäsenyyskriteereihin kuuluu, että markkinatalous ja demokratia toimivat normaalisti? Kaikki on Miklossyn mukaan edennyt kuin varkain, mutta systemaattisesti. Orban on rakentanut ns. syvää valtiota, jossa Fideszin valta-asema sementoidaan pitkälle tulevaisuuteen. Tarpeen vaatiessa on muutettu perustuslakia ja vaalijärjestelmää. Orbanismin aikakausi on ”kaiken nielevä, kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen järjestelmä, joka perustuu yhdenmukaistettuun kulttuuriin ja arvomaailmaan”, Miklossy arvioi.
Kolme merkkipäivää
Unkarissa on peräti kolme kansallista merkkipäivää. Näistä tärkein on 20. elokuuta. Se on Pyhän Tapanin päivä. Tapani kruunattiin Unkarin ensimmäiseksi kuninkaaksi vuonna 1000. Pyhän Tapanin kruunu asetettiin myös jokaisen Itävallan keisarin päähän, kun heidät kruunattiin myös Unkarin kuninkaiksi. Vain yksi keisari, Josef II, ei piitannut tästä traditiosta. Häntä kutsutaan yhä unkarilaisten historiankirjoissa ”hattupäiseksi kuninkaaksi”.
Historiallinen Unkari on ollut huomattavasti laajempi kuin nykyinen tynkä-Unkari, joka muodostettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Unkari joutui Trianonin rauhassa luovuttamaan 70 prosenttia alueestaan ja 2/3 väestöstään. Heistä 3,3 miljoonaa oli unkarinkielisiä. Orban on taitavasti hyödyntänyt politiikassaan tätä Trianonin traumaa.
Unkarissa tapahtuu vallankumous sadan vuoden välein. 15.3. muistetaan kapinaa Habsburgeja vastaan 1848. Se nujerrettiin tylysti 1849. Tilanne koheni, kun Itävalta hävisi Preussille kamppailun Saksan yhdistämisen johtopaikasta. Syntyi kaksoismonarkia Itävalta-Unkari vuonna 1867.
23.10. 1956 alkoi Unkarin kansannousu, jolloin kapina kohdistui kommunistista pakkovaltaa vastaan. Se päättyi neuvostopanssarien jyrätessä Budapestin kaduille. Nikita Hrustsev kutsui Unkarin mallia nimellä gulassikommunismi. Janos Kadarin valtakausi alkoi vuonna 1956 ja päättyi vasta 1988. Uuteen systeemiin siirryttiin pyöreän pöydän neuvotteluissa pitkälti vanhan eliitin johdolla.
Tällä hetkellä unkarinkielisiä on noin 15 miljoonaa, joista kolmannes elää Unkarin rajojen ulkopuolella. Victor Orban on toiminut Unkarin pääministerinä 1998–2002 ja uudestaan vuodesta 2010. Hän junaili Unkarin kansalaisuuden myös ulkounkarilaisille. Samalla heistä tuli merkittävä Fideszin äänestäjäkunta.
Diktaattorien pauloissa
Unkari on etääntynyt kielisukulaisistaan Suomesta ja Virosta, jotka ovat vaatineet oikeusvaltion kunnioittamista ja Ukrainan tukemista. Sen sijaan Unkari on lämmitellyt suhteitaan Turkkiin ja Venäjälle. Myös Unkarin ja Kiinan välit ovat tiivistyneet viime vuosina. Pääministeri Orban julisti kesällä 2022, että Unkarista tulee maailman kolmanneksi suurin akkutuotantomaa ja sitä avittaa EU:n ajama vihreä siirtymä. Unkarin hallitus ei ole suostunut keskustelemaan akkutehtaiden ympärillä asuvien ihmisten kanssa näiden ympäristöhuolista. Miklossyn mukaan Venäjän, Turkin ja Kiinan vaikutuksen kasvu Unkarissa selittyy sillä, että ne tarjoavat Orbanin hallitukselle turvaa talous- ja energiaresurssien suhteen kriisien ja sotien luomassa epävarmassa ilmapiirissä. Samalla Orban voi vahvistaa keskitettyä hallintomallia Unkarissa ja näyttää pitkää nenää Brysselille.
Huxit eli Unkarin ero EU:sta olisi monien mielestä oikea seuraus siitä, kuinka piittaamaton Orban on Euroopan unionin arvoista. Miklossyn mielestä tämä olisi arvovaltatappio unionille. EU:lla olisi peiliin katsomisen paikka. Liian moni EU-maa kokee, että niiden itsemääräämisoikeus on kaventunut. Tämä johtuu tietenkin pääosin aikamme kriiseistä, jotka näyttävät seuraavan toinen toistaan. Finanssikriisi, pakolaiskriisi, korona, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energiakriisi, ilmastokriisi jne. Euroopan unionista on valitettavasti tullut näiden ongelmien keskellä passiivinen ja varovainen, reaktiivinen. Missä on proaktiivisuus? Edes Emmanuel Macron ei ole viime vuosina esitellyt visioitaan Euroopan vahvistamiseksi. Unionin veturit, Ranska ja Saksa, kamppailevat vakavien sisäpoliittisten ristiriitojen kanssa. Myös Trumpin paluu Valkoiseen taloon on hyvä uutinen Orbanille. Molemmat ovat halukkaita diilien tekemiseen.
Unkarilainen kristallipallo
Teoksensa lopussa Katalin Miklossy hahmottelee viisi erilaista Unkarin tulevaisuuden skenaariota.
Ensimmäinen on Unkari uuden ajan airueena. Orban on jo kymmenen vuotta sitten ennustanut, että konservatismi tulee vahvistumaan, siirtolaisuusvastaisuus kasvaa ja että kansojen Eurooppa voittaa haaveet EU:n integraation syventämisestä. Orbanin ”illiberaali demokratia” onkin Miklossyn mukaan globaalissa vertailussa jo valtavirtaa.
Toinen mahdollisuus on orbanismin nuupahtaminen perintöprinssin puuttumisen vuoksi. Fidesz-puolueen sisäinen valtataistelu voi aiheuttaa yllättäviä seurauksia.
Kolmannessa visiossa Fideszin korruptoitunut systeemi vääjäämättä murenee, kun rahat ja etuisuudet loppuvat, eikä eliitti enää kykene pitämään kannattajia tyytyväisinä.
Neljäntenä on banaaninkuoriteoria. Kun vallanpitäjät arvioivat väärin jonkun näennäisen vähäpätöisen päätöksen vaikutusta kansaan, he saattavat liukastua banaaninkuoreen. Tälläinen esimerkki oli Fideszin halu verottaa internetin käyttöä vuonna 2014. Nuoriso nosti äläkän, ja hallitus veti epäsuositun esityksen pois.
Skenaario 5 on nimeltään demokratia-ansa. Fideszin valta-asema on jo niin tukeva, että sitä on lähes mahdotonta horjuttaa demokraattisesti. Esimerkiksi media on Fideszin talutusnuorassa. Aika näyttää, mitä Unkarissa tapahtuu Victor Orbanin jälkeen. Hän on vannonut pysyvänsä vallassa vuoteen 2034.
Katalin Miklossyn Unkarin demokratian rappio muistuttaa, että vallan lähde on kansa. Demokratiaa voidaan heikentää missä tahansa, myös Suomessa. Populistit käyttävät kansanvaltaa hyväkseen vahvistaessaan omaa valta-asemaansa. Siksi demokratialla on oltava myös valmius puolustautua oikeusvaltion tietoisia rapauttamispyrkimyksiä vastaan. Tätä valtaa äänestäjät käyttävät vaaliuurnilla.
Teksti: Harri Päiväsaari 19.1.2025
Kuva: Tammi/ Timo Numminen.