Kuva: Marjaana Malkamäki
Sisyfoksen tilityksiä, täysinäishyminöivä kirjallisuusblogi
Olen viisikymppinen bibliofiili Tampereelta. Olen valmistunut Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi 1995. Opetan historiaa, filosofiaa ja yhteiskuntaoppia Tampereen yhteiskoulun lukiossa. Kaikki mielipiteet ovat omiani.
Blogini nimi on Sisyfoksen tilityksiä. Eksistentialistifilosofi Albert Camus’lle Sisyfos oli ihmisen maailmassa olemisen absurdiuden symboli. Joka päivä on aloitettava sama urakka, joka juuri eilen päättyi. Kivi on vieritettävä uudelleen ylös. Se on ihmisen osa.
Blogini jakautuu neljään kategoriaan. Otsikon KRITIIKKI alla arvioin uusia tietokirjoja tai kaunokirjallisuutta. KOLUMNI on kannanottoni johonkin ajankohtaiseen aihepiiriin. ESSEET ovat yleensä yrityksiäni esitellä jonkun kirjailijan tuotannon kokonaiskuvaa. KLASSIKKO on nimensä mukaisesti jo ajan patinoima teos, joka edelleen on lukemisen arvoinen.
Volter Kilven hengessä toivon täysinäishyminöiviä elämyksiä laatukirjallisuuden parissa.
Käyn mielelläni dialogia lukijoideni kanssa. Kommentit ovat tervetulleita.
Demokratian puolustuspuhe
KIRJAT Anne Applebaum, Demokratian iltahämärä. Autoritaarisuuden viettelevä kiusaus. Suomentanut Antero Helasvuo. 207 sivua. Siltala, Helsinki 2020.
Anne Applebaumin Demokratian iltahämärä on hyvin henkilökohtainen teos. Moni hänen oikealle nojaavista liberaaleista ystävistään on langennut populistisen äärioikeiston houkutuksiin. Laajemmin Applebaum on huolissaan siitä, että ihmiset ovat vieraantumassa oikeusvaltion periaatteista ja kansalaisoikeuksien kunnioittamisesta. Näitä arvoja on pystyttävä puolustamaan jatkuvasti, sillä ne voi myös menettää. Applebaumin kirja on vakuuttava demokratian puolustuspuhe.
Kirpeän aamun kilossa
KIRJAT Pekka Tarkka, Nuori Aaro. Hellaakosken tiede, taide ja runous 1893–1928. Siltala 2022. Aaro Hellaakoski (1893–1952) oli suomalaisen runouden visionäärinen uudistaja itsenäisen Suomen kiihkeinä alkuvuosikymmeninä. Hän oli myös luonnontieteilijä, geologi, joka...
Bismarckin opissa
Kun korona tyhjensi historian professorina Cambridgessa työskentelevän Christopher Clarkin kalenterin, hän ryhtyi tekemään kollegoidensa kanssa podcastia The History of Now. Ajatuksena oli käydä läpi, mitä voimme oppia menneisyyden pandemioista ja muista vastoinkäymisistä. Samalla syntyi esseekokoelma Prisoners of Time, jonka aihepiiri ulottuu Nebukadnessarista nykyaikaan. Me olemme oman aikakautemme vankeja, kuten kaikki ihmiset kaikkina aikoina.
Faustisia leikkejä apokalypsin äärellä
Faustisia leikkejä apokalypsin äärellä KRITIIKKI Heikki Kännö, Ihmishämärä. 1038 sivua. Sammakko, 2022. Richard Wagnerin (1813–1883) musiikille omistettu festivaali Bayreuthissa on yksi maailman vanhimmista musiikkitapahtumista. Elokuun alkuun sijoittuvassa...
Kosmologiaa tyhjyyttä vasten
Don DeLillo (s. 1936, Bronx, New York) kuuluu amerikkalaisen postmodernin kirjallisuuden suurien joukkoon. Leif Salménin mukaan DeLillo kirjoittaa sosiologiaa kaunokirjallisuuden muodossa. Luin kesällä 2022 koko Don DeLillon tuotannon ja kirjoitin siitä esseen.
New Yorkin älymystö kylmän sodan kulttuurikamppailuissa
Kylmä sota (1947–1991) oli myös henkien taisto, johon kulttuuriväki valjastettiin mukaan. Louis Menand kuvaa viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan The Free World, kuinka vapaa länsi vastusti pontevasti totalitarismia toisen maailmansodan jälkeen. Samalla Yhdysvallat (ja varsinkin New York) nousi periferiasta kulttuurielämän hegemoniksi.
Runoruhtinas Paavo Haavikon hirveä, hyvä elämä
Martti Anhavan (s. 1955) 800-sivuinen tiiliskivi Ja niin katosi voitto maailmasta kuvaa Paavo Haavikon elämää runsaaseen haastatteluaineistoon pohjautuen. Aloite tuli kirjailijan pojalta, Heikki Haavikolta, joka antoi Anhavan käyttöön myös isänsä arkiston. Elämäkertaa Anhava teki seitsemän vuotta. Kansien väliin on dokumentoitu kaikki olennainen runoilijan elämästä.
Mies joka takoi kaaoksen lauseiksi
E.L. Doctorow (1931-2015) hallitsi monipuolisesti kirjallisen ilmaisun elokuvakäsikirjoituksista ja journalismista yhteiskuntakriittisiin
”Romaani syntyy yleensä jostain kiehtovasta kuvasta, keskustelunpätkästä, musiikkikappaleesta tai satunnaisesta tapahtumasta, josta olen lukenut lehdestä, jonkinlaisen kiukun ohjaamana, mutta joka tapauksessa jostakin, joka viittaa maailman merkityksellisyyteen. Ja siksi kirjoittaminen on luonteeltaan tutkimista. Sitä kirjoittaa saadakseen tolkkua siihen, mistä kirjoittaa. Novelli tai tarina puolestaan syntyy jostakin tilanteesta tai kohtauksesta, jossa ovat mukana juuri tietyt henkilöt tietyssä paikassa. Ne täytyy kirjoittaa ylös ennen kuin ne katoavat kuin unet”, Doctorow kirjoittaa novellivalikoiman All the Time in the World esipuheessa (2010).
E. L. Doctorow kirjoitti kaikkiaan 12 romaania, novelleja, yhden näytelmän sekä useita esseekokoelmia ja lehtiartikkeleita. Hänet myös palkittiin useita kertoja muun muassa National Book Critics Circle -palkinnolla. Poliittisilta mielipiteiltään Doctorow oli amerikkalaisittain liberaali demokraatti, eurooppalaisilla kriteereillä sosialidemokraatti. Doctorowilta on suomennettu 9 teosta. Kaikki Tammen Keltaisessa kirjastossa. Yksi näistä on Doctorowin novellivalikoima, joka ilmestyi nimellä Kynämies vuonna 1989.
Monissa romaaneissaan Doctorow käytti aineistona Yhdysvaltojen historiaa ja oikeita historiallisia henkilöitä. Tätä faktan ja fiktion tietoista miksaamista alettiin kutsua faktioksi.
Tapaus Dreyfus paljasti ranskalaisen antisemitismin
Tapaus Dreyfus kuohutti Eurooppaa 1800-luvun lopussa. Ranskan armeijan yleisesikunnassa työskennellyttä kapteeni Alfred Dreyfusia (1859–1935) vastaan nostettiin maanpetossyyte vuonna 1894. Hänen epäiltiin myyneen sotasalaisuuksia saksalaisille. Myähemmin Dreyfus rehabilitoitiin.
Neuvostovakoilija Sonjan uskomaton tarina
Oxfordin lähettyvillä uneliaassa Great Rollrightin maalaiskylässä asui ihan tavallinen kohta nelikymppinen perheenäiti vuonna 1942. Todellisuudessa hän oli vannoutunut kommunisti ja korkea-arvoinen neuvostovakooja. Koodinimi Sonjan tehtävä oli varastaa Britannian ydinasesalaisuudet.
Harri Päiväsaaren vaakuna. Suunnitellut virolainen heraldikko Priit Herodes (1994).
Mikä Sisyfos?
Eksistentialistifilosofi Albert Camus’lle Sisyfos oli ihmisen maailmassaolemisen absurdiuden symboli. Joka päivä on aloitettava sama urakka, joka juuri eilen päättyi. Kivi on vieritettävä uudelleen ylös. Se on ihmisen osa.