KIRJAT Pekka Tarkka, Nuori Aaro. Hellaakosken tiede, taide ja runous 1893–1928. Siltala 2022.

Aaro Hellaakoski (1893–1952) oli suomalaisen runouden visionäärinen uudistaja itsenäisen Suomen kiihkeinä alkuvuosikymmeninä. Hän oli myös luonnontieteilijä, geologi, joka väitteli filosofian tohtoriksi Puulan järviryhmän kehityshistoriasta vuonna 1928. Samana vuonna ilmestyi Hellaakosken runokokoelma Jääpeili, modernismin merkkiteos.

Kirjallisuudentutkija Pekka Tarkan (s. 1934) kirjoittama Nuori Aaro käy perusteellisesti läpi Hellaakosken elämän ja tuotannon vuosilta 1893–1928. Kokeneena tutkijana Tarkka on käynyt lähteensä huolellisesti läpi ja viimeistellyt pieteetillä tekstinsä. Kirjan visuaalinen ilme on myös poikkeuksellisen hieno. Kirjaa on todellakin ilo lukea.

Pohjalainen verenperintö

Aaro Hellaakoski syntyi 22.6.1893 Oulussa Antti Rieti Helaakosken ja Aina Maria Lindmanin esikoisena. Aaron pikkusiskojen nimet olivat Aino, Aira ja Marja. Perhe muutti Tampereelle 1912. Isä sai luonnonhistorian ja maantieteen vanhemman lehtorin viran Tampereen reaalilyseosta. Rellulaiset antoivat Antti Rietille lempinimen Tuhnu. Aamulehden mukaan Helaakoski oli ”tunnettu ennen kaikkea omintakeisten mielipiteidensä vuoksi”.

Aaro kirjoitti ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta reaalilyseosta 1913. Syksyllä hän aloitti isänsä jalanjäljissä maantieteen opiskelut Helsingin yliopistossa. Tutkielma Suursaimaa ilmestyi 1922. Isä ja poika ottivat aika ajoin yhteen, mutta jakoivat kuitenkin suomenmielisen ja luonnontieteellisen maailmankatsomuksen. Jo nuorena mielipiteissään ehdotonta Aaroa ruvettiin kutsumaan Piukkapääksi. Tukikohdaksi maailman myrskyissä muodostui vanhempien koti osoitteessa Pispalanharju 1. Sen vinttikamarissa syntyivät Aaron varhaisteokset. Esikoissikermä Runoja ilmestyi 1916 Otavan kustantamana.

Nuorukaisiässä Hellaakoski ihaili Volter Kilpeä, Joel Lehtosta ja Eino Leinoa. Läheiseksi muodostui myös yhteistyö V.A. Koskenniemen kanssa. Myöhemmin välit Koskenniemeen kariutuivat. Leinon tuotannosta Hellaakoski kelpuutti aikuisiällä vain Helkavirret.

Yksi merkittävimmistä mentoreista oli Juhani Siljo, isänmaallinen valkoisen Suomen runoilija. Siljo oli Hellaakosken esikuva myös kriitikkona, koska Siljo oli ”eliminoinut kriitikontyöstään tuttavuussuhteet ja taktiset laskelmat”. Siljo oli vesuri, joka vaati paljon itseltään ja muilta. Siljo kaatui valkoisen armeijan riveissä Tampereen taisteluissa keväällä 1918. ”Omasta puolestaan Hellaakoski mietti, että jyrkkyys ei ole vahingoksi, jos arvostelija on kyvykäs ja rehellinen”, Pekka Tarkka arvioi.

Onnellinen lehtori

Aaro Hellaakoski oli merkittävä kirjallisuuden, kuvataiteen ja vähän teatteritaiteenkin kriitikko. Hänen läheinen ystävänsä oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Suhde tiivistyi entisestään, kun Aaro meni naimisiin Aaltosen siskon Lempin kanssa. Liitto oli onnellinen. Aaro ja Lempi saivat kaksi lasta, Katri syntyi 1925 ja Eero neljä vuotta myöhemmin.

Aarolla oli runoilijan kutsumus, mutta perheellisen oli pakko miettiä pysyvämpää toimeentuloa. Runoilijana ja kriitikkona oli vaikeaa tulla toimeen 1920-luvun Suomessa. Näin taitaa olla vieläkin. Hellaakosken ratkaisu oli ryhtyä opettajaksi. Hän sai vanhemman lehtorin viran Helsingin suomalaisesta tyttölyseosta vuonna 1927. Osakehuoneisto hankittiin Helsingin Töölöstä, Museokadulta. Pekka Tarkan mukaan Hellaakoskesta kasvoi ”legendaarinen pedagogi, joka ymmärsi tehtävänsä paitsi palkkatyönä myös kasvattajan kutsumuksena”.

Modernismin asialla

Hellaakoski perehtyi Wäinö Aaltosen kanssa maalauksen ja kuvanveiston eurooppalaisiin virtauksiin ekspressionismiin ja kubismiin. Molemmat tekivät pesäeroa latteaksi koettuun realismin traditioon.

Aaro Hellaakosken tunnetuin runo on ´Hauen laulu´. Se yhdistää elämää ja kuolemaa. ”Elämä alkaa kosteassa kodossa, nousee ylös aurinkoiseen ilmaan, kokee kasvun ja lisääntymisen, joille se antaa muodon ja äänen, kunnes on pakko palata kuoleman maahan. Runo irtoaa reaalisesta todellisuudesta ja määrämittaisista rakenteista. Se on suomenkielisen modernin lyriikan ensimmäinen merkkiteos”, Pekka Tarkka korostaa.

Pekka Tarkka on vielä pitkän kriitikon uransa jälkeen kirjoittanut laajat elämäkertateokset Pentti Saarikoskesta ja Joel Lehtosesta. Tähän listaan komea lisä on tutkielma Aaro Hellaakoskesta kirpeän aamun kilossa. Odotamme innolla jatko-osaa.

Teksti: Harri Päiväsaari

21.10.2022

Sisyfoksen tilityksiä