Blogi Shlomo Z kansi | Sisyfoksen tilityksiä

Arvoitus nimeltä Shlomo Zabludowicz

KRITIIKKI

Matti Mörttinen, Shlomo Zabludowicz. Holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi. (Into 2021).

Israelin legendaarisin kenraali Moshe Dayan (1915–1981) julisti vuonna 1967 käydyn kuuden päivän sodan jälkeen, että kiitos voitosta kuului etenkin ranskalaisille Mirage-hävittäjille ja Tampella-tyypin kranaatinheittimille. Jälkimmäiset oli toimittanut salaperäinen asekauppias Shlomo Zabludowicz (1916–1994), josta toimittaja Matti Mörttinen on kirjoittanut mainion kirjan.

Shlomo Zabludowicz karttoi julkisuutta. Mörttinen on kuitenkin löytänyt yllättävän paljon faktoja ja luotettavia asiakirjoja, joiden perusteella mystisen asekauppiaan persoona alkaa hahmottua.

Kaksi sotaa ja holokausti

Tarina alkaa ensimmäisen maailmansodan aikaisesta Puolasta, joka vielä tuolloin kuului Venäjän keisarikuntaan. Edes Shlomo Zabludowiczin syntymävuodesta ei ole varmuutta; se on joko 1915 tai 1916. Viime mainittu on todennäköisempi, sillä Shlomo juhli 50-vuotispäiviään hotelli Tammerissa 16.4.1966. Juhlapuheen piti Tampellan voimahahmo Åke Kihlman, joka oli suuri Israelin ystävä.

Juuri ennen sotaa Zabludowicz valmistui insinööriksi Varsovassa. Juutalaisvainojen aikana Shlomo eli suljetussa Łódźin getossa toukokuusta 1940 elokuuhun 1944, sitten hänet vietiin Auschwitziin ja heti perään orjatyöhön Continental-firman rengastehtaalle Saksaan. Kahdeksan hengen puolanjuutalaisesta perheestä Shlomo jäi ainoana eloon. Puolaan hän ei enää ikinä jalallaan astunut. ”Natsi-Saksan komentoa myötäilleet maanmiehet olivat hänelle selvästi vielä vastenmielisempi ilmiö kuin saksalaiset”, Mörttinen korostaa.

Kolmannen valtakunnan luhistuessa Zabludowicz päätyi Ruotsin kautta Suomeen. Levottoman kosmopoliitin yksi osoite sijaitsi Tampereella vuosina 1953–1979. Hän sai Suomen kansalaisuuden syyskuussa 1974. Łódź on muuten vuodesta 1958 ollut Tampereen ystävyyskaupunki. Yhteistä on molempien teollinen historia.

Israelin puolesta

Mörttisen mukaan Zabludowicz vaati liikematkoillaan mm. Wienin Imperialissa ja Pariisin Hôtel de Crillonissa itselleen huoneistot, joissa diktaattori Adolf Hitler oli yöpynyt. Se oli Shlomon tapa selviytyä. Hän ei antanut muistojen masentaa. Mörttinen muistuttaa, että mm. italialainen kirjailija Primo Levi näki painajaisia Auschwitzista koko elämänsä, jonka hän itse lopulta päätti. Samoin kävi Ben Zyskowiczin isälle Abrahamille.

Kun toinen maailmansota oli ohi, Tampereen asetehtaiden koneet uhkasivat jäädä tyhjäkäynnille. YYA-sopimuksen solmimisen jälkeen 1948 idän uhka oli sillä erää ratkaistu, ja Suomi ajoi asetuotantoaan alas. Lisäksi Pariisin rauhansopimus kielsi sotakaluston viennin. Ratkaisuksi löytyi salainen yhteistyö Tampellan aseosaston ja juuri syntyneen Israelin valtion teollisuus- ja armeijapiirien välillä. Haifan kaupungin lähelle perustettiin vuonna 1950 Soltam-niminen tykki- ja heitintehdas, johon Tampella toimitti laitteiston. Rahtikirjojen mukaan laatikoissa oli ”maatalouskoneita”.

Shlomo Zabludowicz hallitsi 7–8 kieltä. Mörttisen mukaan hän piti kielitaitoaan kohtalon langettamana rasitteena. ”Ihmiset, joilla on huono onni, joutuvat puhumaan useita kieliä. Onnekkaiden ei tarvitse siirtyä koko ajan paikasta toiseen ja etsiä kotiaan”, Shlomo Zabludowicz filosofoi.

Asekaupan Kolumbus

Mörttisellä on ollut kova työ selvitellä Zabludowiczin varallisuuden karttuminen ja Tampellan monimutkaiset yhtiöjärjestelyt asekauppojen osalta. Tampellan tytäryhtiö Salgad rekisteröitiin ensin Luxemburgiin, myöhemmin Liechtensteiniin. Israelilaisen asekaupan Kolumbus, Shlomo Zabludowicz, alkoi myydä Tampellan kehittämiä aseita maailman kriisipesäkkeisiin Israelista.

Mörttisen kirjassa on herkullisia yksityiskohtia median tarkoituksellisesta sumuttamisesta, kun asekauppoja valmisteltiin. Israelin pääministeri Golda Meir osallistui Helsingissä sosialistisen internationaalin kokoukseen touko-kesäkuun vaihteessa 1971. Välillä hän piipahti Tukholmassa, mutta ilmestyi yhtäkkiä Rovaniemen Karhunpesään Zabludowiczin ja Tampellan johdon vieraaksi. Tampellan toimitusjohtaja Johan Nykopp selitti Helsingin Sanomille, että Israeliin viedään aallotuskartonkia.

Rikastuminen patenttien avulla

Tampellan tykkien ja kraatinheittimien suunnittelussa keskeinen rooli oli Hans Otto Donnerilla, jonka Mörttinen nimeää yhdeksi Suomen itsenäisyyden pelastajista. ”Hans Otto Donnerin innovaatiot ja hänen tampellalaisten alaistensa ammattitaito yhdistettynä legendaarisen tykistönkenraali Vilho Petteri Nenosen strategiseen osaamiseen tekivät suomalaisesta tykistöstä järkyttävän tehokkaan jatkosodassa”, Mörttinen linjaa.

Tampellan ja israelilaisten yhteistyö päättyi virallisesti 1974. Zabludowicz hankki vähitellen Tampereen insinöörien keksinnöistä syntyneet patentit itselleen. Patenttien avulla syntyi miljardiluokan omaisuus. Mörttinen muistuttaa, että asekauppa on aina salamyhkäistä, mutta Zabludowicz ei koskaan ollut syytettynä talous- tai muista rikoksista.

Shlomo Zabludowicz kuoli Israelin Kesareassa elokuussa 1994. Viimeisinä vuosinaan hän syventyi rabbi-isänsä edustamaan hasidijuutalaiseen perintöön ja tutki pyhiä tekstejä. Daily Telegraphin muistokirjoituksessa mainittiin, että Zabludowicz olisi kyennyt myymään vaikka lumikenkiä Arabiaan.

Shlomolle ja Polalle (omaa sukua Reich, 1921–1995) syntyi kaksi lasta, tytär Rebecka (s. 1950) ja poika Chaim eli Poju (s.1953). Molempien lasten omaisuus lasketaan miljardeissa. Rebecka avioitui israelilaisen Arie Belldegrunin kanssa ja he elävät Kaliforniassa, Yhdysvalloissa. Shlomon 1950-luvun alussa perustama Tamares on alusta asti toiminut Lontoossa. Se on edelleen Poju Zabludowiczin konsernin emoyhtiön nimi. Poju ja Anita Zabludowicz ovat myös merkittäviä mesenaatteja.

Matti Mörttisen kirja Shlomo Zabludowicz. Holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi. (Into 2021) vie jännittävälle aikamatkalle 1900-luvun synkkiin aallonpohjiin, mutta myös kylmän sodan asekaupan hämmästyttäviin taustoihin. Se on tutkivaa journalismia parhaimmillaan.

Teksti: Harri Päiväsaari

20.10.2021

 

Shlomo Z | Sisyfoksen tilityksiä

Shlomo Zabludowicz tamperelaisen Studio Oulasvirran valokuvassa 1978.