Viikon klassikko

Viikko 35/2019

Stoalainen keisari mielenrauhaa etsimässä

itselleni | Sisyfoksen tilityksiä

Marcus Aurelius, Itselleni. Keisarin mietteitä elämästä. Suomentanut Marke Ahonen. Basam Books Helsinki 2012. 314 sivua.

Helsingin Sanomien Ura & työ -teemasivuilla oli juttu johtajuusvalmentaja Robin Sharmasta (HS 25.8.2019). Kanadalainen Sharma on perustanut suuren suosion saavuttaneen Kello 5 klubin (The 5 AM Club), jonka tarkoituksena on auttaa ihmisiä kohentamaan elämäänsä. Oppi on yksinkertainen: herää tuntia aiemmin, niin saat enemmän aikaan.
Sharman mukaan 20/20/20 -kaavan avulla saa lentävän lähdön päivään. Klo 5.00-5.20 pitää liikkua ja hikoilla; klo 5.20-5.40 pohtia ja meditoida ja klo 5.40-6.00 lukea kirjoja ja ruokkia inspiraatiota.
Hesarin Annamari Sipilä kysyi Sharmalta, mitä hän itse lukee?
“Saatan lukea tunninkin Marcus Aureliusta”, Sharma kertoo.

“Älä elä niin kuin sinulla olisi vielä kymmenentuhatta vuotta jäljellä. Kohtalosi väijyy ylläsi. Kun vielä elät, kun vielä olet olemassa, pyri kasvamaan aidosti hienoksi ihmiseksi”, opastaa filosofikeisari kohti elämänmuutosta. Tie onnellisuuteen ja mielenrauhaan on kuitenkin täynnä koettelemuksia. Varsinkin mukavuudenhaluiselle nykyihmiselle.

Keisarin mietekirja

Marcus Aurelius (121-180 jKr) luetaan ns. hyviin maakuntakeisareihin. Keisari Augustuksen aloittama pitkä kultakausi -Pax Romana eli roomalainen rauha- päättyi juuri Marcus Aureliuksen hallintokauteen (161-180 jKr.) Keisari Marcus Aurelius omaksui jo nuorukaisena stoalaisen filosofian mukaisen elämäntavan. Maailmankaikkeutta hallitsee jumalallinen järki, jonka alaisuuteen jokaisen on sopeuduttava. Järjen avulla ihminen ymmärtää velvollisuutensa yhteisön jäsenenä. Tyytyessään osaansa ihminen voi saavuttaa sisäisen riippumattomuden tilan ja järkkymättömän mielenrauhan.

Marcus Aureliuksen 19 hallintovuodesta 12 kului sotaretkillä enimmäkseen valtakunnan levottomalla kaakkoisrajalla Böömissä, Määrissä, Unkarissa ja nykyisen Wienin tienoilla. Taistelujen tauottua keisari kirjoitti iltahämärissä itsetutkiskelujaan ylös rakastamallaan kreikan kielellä. Nämä mietelmät on suomennuttu jo kahdesti. Ensimmäisen version teki Yrjö Raivio (1950) ja jälkimmäisen Marke Ahonen (2004). Ahosen suomennos on erinomaisen sujuva, ja teokseen sisältyy asiantunteva johdanto ja seikkaperäinen selitysosio.

Yksi omista suosikeistani Marcus Aureliuksen mietelmistä on seuraava:
“Vaikka saisit elää kolmasti tuhannen vuotta, tai kolmasti kymmentuhatta, muista kuitenkin, ettei kukaan kadota muuta elämää kuin sen, jota elää, eikä elä muuta elämää kuin sitä, jonka kadottaa. Pisin ja lyhin ovat lopulta sama. Onhan nykyhetki kaikille yhtäläinen, ja siten se mikä tuhlaantuu on yhtäläinen, ja nyt näet, että se mikä kadotetaan on vain silmänräpäys. Eihän kukaan voi kadottaa mennyttä eikä tulevaa, sillä miten häneltä voisi ottaa pois, mitä hänellä ei ole? Muista siis aina nämä kaksi asiaa: ensinnäkin, että kaikki on samaa lajia ikuisuudesta asti ja toistuu sykleittäin ja että ei ole mitään eroa siinä, katseleeko ihminen tätä samaa sata vai kaksisataa vuotta vai äärettömän ajan; toiseksi, että se, minkä sekä kaikkein pitkäikäisin että pikaisemmin kuoleva menettävät, on yhtäläinen. Sillä nykyhetki on ainoa, joka ihmiseltä riistetään, mikäli on niin, että hänellä on vain yksin tämä eikä hän voi menettää sitä, mitä hänellä ei ole.”
Marcus Aurelius, Toinen kirja 14.

Filosofia terapiana

Yksi antiikin filosofian lähtökohdista oli ajatus teorian ja käytännön likeisestä yhteenkuuluvuudesta. Sokraattinen ohjenuora (tunne itsesi) opastaa ihmistä elämään oikein ja kohtelemaan muita ihmisiä oikeudenmukaisesti. Platonin filosofiassa kaikki suuntautuu kohti hyvän ideaa; on siis tavoiteltava hyveiden mukaista elämää. Aristoteleen mukaan kaikki ihmiset tavoittelevat onnellisuutta (eudaimonia).
Hellenistisenä aikana kehittynyt stoalainen elämänfilosofia tavoitteli varsinkin häiriöttömyyden (ataraksia) tilaa. Filosofian oikeutus perustuu sen kykyyn toimia hoitomuotona (therapeia), joka lääkitsee sielua niin kuin lääkärintaito parantaa kehon vaivoja. Näin antiikin filosofiasta tuli hyvin elämänläheistä ja luonnonmukaista.
Keisari Marcus Aurelius piiskasi itseään kohti sisäistä rauhaa ulkoisen sekasorron keskellä.
Itselleni on ennen kaikkea kirja oikeamielisyyden, velvollisuudentunnon, luonteenlujuuden ja mielenrauhan tavoittelemisesta. Se saavutti klassikon aseman jo varhain. Siksi myös minä voin helposti viettää tunnin jos toisenkin jalon filosofikeisarin seurassa.

Harri Päiväsaari
25.8.2019

Marcus 2BAurelius 2Bratsailla | Sisyfoksen tilityksiä

Keisari Marcus Aureliuksen ratsastajapatsas on Roomassa Capitolium-kukkulalla.