Kuva: Marjaana Malkamäki
Sisyfoksen tilityksiä, täysinäishyminöivä kirjallisuusblogi
Olen viisikymppinen bibliofiili Tampereelta. Olen valmistunut Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi 1995. Opetan historiaa, filosofiaa ja yhteiskuntaoppia Tampereen yhteiskoulun lukiossa. Kaikki mielipiteet ovat omiani.
Blogini nimi on Sisyfoksen tilityksiä. Eksistentialistifilosofi Albert Camus’lle Sisyfos oli ihmisen maailmassa olemisen absurdiuden symboli. Joka päivä on aloitettava sama urakka, joka juuri eilen päättyi. Kivi on vieritettävä uudelleen ylös. Se on ihmisen osa.
Blogini jakautuu neljään kategoriaan. Otsikon KRITIIKKI alla arvioin uusia tietokirjoja tai kaunokirjallisuutta. KOLUMNI on kannanottoni johonkin ajankohtaiseen aihepiiriin. ESSEET ovat yleensä yrityksiäni esitellä jonkun kirjailijan tuotannon kokonaiskuvaa. KLASSIKKO on nimensä mukaisesti jo ajan patinoima teos, joka edelleen on lukemisen arvoinen.
Volter Kilven hengessä toivon täysinäishyminöiviä elämyksiä laatukirjallisuuden parissa.
Käyn mielelläni dialogia lukijoideni kanssa. Kommentit ovat tervetulleita.
Luvatun maan lumo
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart kertoo Israelin kristityistä ystävistä Suomessa kirjassaan Luvatun maan lumo. Teos oli tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana 2022.
Ennen kaikkea herätyskristillisten suuntausten kannattajat ovat kokeneet voimakasta yhteyttä juutalaisiin ja Israelin valtioon. Sen sijaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko on ollut kannanotoissaan varsin kriittinen ja mm. puolustanut palestiinalaisten ihmisoikeuksia. Israelin asema miehitysvaltiona on kiistanalainen.
Kristillisen sionismin perintö näkyy Israelin toimien puolustamisena raamatullisilla argumenteilla. Raamatun kautta muodostunut suhde kestää Stewartin mukaan myös historian yllättävät käänteet, sillä jos Jumala toimii historiassa, on kaikella tapahtuneella syynsä.
Sananiekka inkvisition tulessa
Philip Roth (1933-2018) valitsi itse Blake Baileyn biografiansa kirjoittajaksi. ”Sinun ei tarvitse rehabilitoida minua, teet minusta vain kiinnostavan”, Roth ohjeisti. Baileyn kirjasta tulikin eräänlainen Rothin puolustuspuhe. Kirjallinen analyysi Baileyllä jää ikävä kyllä Rothin naisjuttujen varjoon.
Sen sijaan kanadalainen kirjallisuuden professori Ira Nadel ei saanut Philip Rothin hyväksyntää kirjalleen. Philip Roth. A Counterlife on perusteellinen kirjallisuustieteellinen Rothin tuotannon läpiluotaus. Nadel on tietoinen Rothin metatason kirjallisista harhautusliikkeistä. Hän riisuu Rothin naamiot, joiden alta paljastuu ristiriitainen, olevan sattumanvaraisuudesta alati hämmentynyt kirjailija.
Demokratian puolustuspuhe
KIRJAT Anne Applebaum, Demokratian iltahämärä. Autoritaarisuuden viettelevä kiusaus. Suomentanut Antero Helasvuo. 207 sivua. Siltala, Helsinki 2020.
Anne Applebaumin Demokratian iltahämärä on hyvin henkilökohtainen teos. Moni hänen oikealle nojaavista liberaaleista ystävistään on langennut populistisen äärioikeiston houkutuksiin. Laajemmin Applebaum on huolissaan siitä, että ihmiset ovat vieraantumassa oikeusvaltion periaatteista ja kansalaisoikeuksien kunnioittamisesta. Näitä arvoja on pystyttävä puolustamaan jatkuvasti, sillä ne voi myös menettää. Applebaumin kirja on vakuuttava demokratian puolustuspuhe.
Kirpeän aamun kilossa
KIRJAT Pekka Tarkka, Nuori Aaro. Hellaakosken tiede, taide ja runous 1893–1928. Siltala 2022. Aaro...
Bismarckin opissa
Kun korona tyhjensi historian professorina Cambridgessa työskentelevän Christopher Clarkin kalenterin, hän ryhtyi tekemään kollegoidensa kanssa podcastia The History of Now. Ajatuksena oli käydä läpi, mitä voimme oppia menneisyyden pandemioista ja muista vastoinkäymisistä. Samalla syntyi esseekokoelma Prisoners of Time, jonka aihepiiri ulottuu Nebukadnessarista nykyaikaan. Me olemme oman aikakautemme vankeja, kuten kaikki ihmiset kaikkina aikoina.
Faustisia leikkejä apokalypsin äärellä
Faustisia leikkejä apokalypsin äärellä KRITIIKKI Heikki Kännö, Ihmishämärä. 1038 sivua. Sammakko,...
Kosmologiaa tyhjyyttä vasten
Don DeLillo (s. 1936, Bronx, New York) kuuluu amerikkalaisen postmodernin kirjallisuuden suurien joukkoon. Leif Salménin mukaan DeLillo kirjoittaa sosiologiaa kaunokirjallisuuden muodossa. Luin kesällä 2022 koko Don DeLillon tuotannon ja kirjoitin siitä esseen.
New Yorkin älymystö kylmän sodan kulttuurikamppailuissa
Kylmä sota (1947–1991) oli myös henkien taisto, johon kulttuuriväki valjastettiin mukaan. Louis Menand kuvaa viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan The Free World, kuinka vapaa länsi vastusti pontevasti totalitarismia toisen maailmansodan jälkeen. Samalla Yhdysvallat (ja varsinkin New York) nousi periferiasta kulttuurielämän hegemoniksi.
Harri Päiväsaaren vaakuna. Suunnitellut virolainen heraldikko Priit Herodes (1994).
Mikä Sisyfos?
Eksistentialistifilosofi Albert Camus’lle Sisyfos oli ihmisen maailmassaolemisen absurdiuden symboli. Joka päivä on aloitettava sama urakka, joka juuri eilen päättyi. Kivi on vieritettävä uudelleen ylös. Se on ihmisen osa.